maanantai 15. lokakuuta 2012

Puikotusta pikkuväelle

Minulla on yleensä aina neule laukussa ja jos on äärimmäisen rauhallinen hetki  tai hoidossa vain päiväunisia jätkänpätkiä niin kaivan kutimen esiin ja alan kilkutella. Metriset siis tietävät ja tiedostavat että Eija neuloo. Ensimmäisen hoitovuoden aikana virkkasin neideille pinkit röyhelökaulahuivit, mutta muuta en ole hoidokeille tähän mennessä tehnyt. Kesällä neuloin töissä WingsPan-huivia ja toinen "isoista pojista" halusi sovittaa huivia. Hymy oli leveä huivin sisään kietoutuneella natiaisella ja ilmeisesti huiviasia jäi hautumaan pieneen päähän, koska joku aika sitten sain pyynnön. Tahtoisin huivin. Voisitko Eija tehdä minulle huivin? Samalla herra kyhnäsi kyljessä nojaillen minuun ja pistäen peliin kaiken hurmaustaitonsa =)

Itse en tykännyt lapsena kaulaliinoista tipan vertaa enkä tiedä muutenkaan lapsosia jotka olisivat liittyneet kaulahuivien fan-clubiin. Siksi ehdotinkin huivin tilaajalle kelpaisiko kauluri. Väritoiveita en kysynyt- ihan aikuisten mielenrauhan vuoksi. Vastaus olisi ollut kuitenkin: Tahtoisin pinkin.  Tahdoin kuitenkin noudattaa edes jossain määrin pikkumiehen värimaailmaa ja koska halusin kaulurin olevan mahdollisimman ohut ja huomaamaton niin langaksi valikoitui viime kevään Sny-kierroksella saamani Regian Lace-lanka.

Hieman lanka minut yllätti. Neuletuntuma oli hyvin Polkumainen. Ihan niin vaikeaa yhteiselomme ei ollut kuin mitä ensikosketukseni Polun kanssa, mutta samanlaista sykerrystä Lace teki neuloessa. Jossakin kaulurin puolivälissä sykkyrät yht'äkkiä sitten katosivat ja ymmärsin miten tuollaista siansaparo-lankaa pitää neuloa. Huolettomasti ja turhia hinkkailematta! Ehkäpä uskaltaudun joskus kaivamaan ullakon kätköistä sinne piiloutuneen Polkukeränkin tämän ahaa-elämyksen myötä...

Päätin saada kaulurin valmiiksi ennen uutta hoitoviikkoa ja niin sainkin. Tingalle kyllä meni, langanpäät päättelin vasta tänä aamuna. Vielä tänään kauluri ei ulos mennyt, sen verran lämminverinen uusi omistaja on. Sen sijaan muutamaan otteeseen päivän mittaan piti kyllä tarkistaa "kuka teki minulle kaulurin? Eija teki"


1 kommentti:

  1. Ihania ovat kaikki vilinäviisikossa ja niin erilaisia persoonia! täytyy kyllä tunnustaa että erityisen heikkona olen noihin kolmeen nuorimpaan hoidokkiin =) pikkupojissa on jotain todella sydämeen käypää <3

    VastaaPoista